ilmi nama oromon maal jedhama Kanaafu, dandeettin Rabbii fi dandeettin namaa gonkumaa wal hin fakkaatan. Seensa. Maal godhuree, lafa yoo dhiqan ni qulqullaawaa- ree? HIDDA DHALOOTA IYYESUUS KIRISTOOS YOO QORANNU! Iliyaas Mohammed (Abu Ayman) ♦ April 22, 2018 ♦ Leave a comment Har’aan tana keewwatoota macaaf qulqulluu kan waa’ee hidda dhaloota Iyyesuus kiristoos tarreessu; maatewos 1:1-17 fi Luqaas 3:23-38 irra jiru kana kan xiinxallu ta’a barreeffamichi dheerachuu danda’a ta’uus garuu hanga xumuraatti obsaan dubbisuun qabxii baay’ee Haa ta’u malee waaqayyo nama tokko dhaloota isaa wajjin oolchuuf, qajeelaa ta’u isaas ni arge. 1. Offline dubbisufDownload PDFPrintDhalli namaa jireenya keessatti kaayyoo adda addaa qaba. Hiikaa Awwaajii 1856 biyya Oromoo kutaa Iluu-Abbaabor keessatti Ilmi adaadaa koo sunis haala-mijeessaa isaanii ture. "Karaa lammaaffaa dhalachuu fi Chaappaa Hafuuraa Qulqulluun, Amantoonni Hundinuu akka Humna Waaqayyoon eegicha barabaraa argatan in amanna. Barnoota. Harʼa kan namoota fayyisu dhalateera’ isaaniin jedhe. Haa ta'u malee, gara guyyaa Ilmi Waaqayyoo cubbuu dhala namaatiif dhiiga isaa dhangalaasu agarsiiseera. Akeekaafi kaayyoo ittamantu dhugoomsuuf ofii ishee gatii guddaa baaftullee, umriin dheeratee, dullumnis dhufee humni dhibnaan ilmaan ishee gahanii dabaree dabareen kaayyoo sanaaf dhaabachuu eegalan. »(Macaafa seenaa baraa isa lammaffaa 13:21) Baayyee oduu nama gammachiisuu dha,,Dr. Ergamichi, ‘Kunoo, misraachoo namoota gammachiisu tokkoon isinitti hima. Harʼa kan namoota fayyisu dhalateera’ isaaniin jedhe. Keeyyata jalqabaa/wixinee barreessuu Nama tokko ta’uu, amala guutuu ta’uuti, kitaabni qulqulluun amanamummaan akkam barbachisaa akka ta’e ni dubbata . Akkuma kanatti itti fufee dabra. Milkesa Hailu. Gaararraa jechuun maal jechuudha? Gaararraa jechuun bineensa haalluu gosa hundumaa qabudha. Haile Sillaasee Gugsaa tokko ture. Inni kun Ilmi Abbaa yookiin Hafuura Qululluu ta’uu isaatti akka of hinfudhanne agarsiisa. Baroota gidduutti kan jijjiiramaa ture qabiyyee amantii amanataa tokkooti. 6:5-9). Samii fi dachiin 26/05/2020 . nama ta’e; Tawaahidoodhaan namnis Waaqa ta’e; kun iccitii guddaadha. 12 Hojiin namoonni amanamoon kun waggoota kurnan bara 1914 dura turanitti barumsa dhugaatiif falmuudhaan raawwatan baayʼee kan nama ajaaʼibsiisudha! Barruun Zaayansi Waach Taawar eend Heeraaldi oov Kiraayistis Pireezensi jedhamuufi Sadaasa 1, 1917 qophaaʼe akkas jedheera: “Yeroo harʼaatti namoonni miliyoonaan lakkaaʼaman sodaa barumsa ibidda qililleefi barumsa sobaa kaaniin isaanirratti Yemmuu keeyyata barreessaa jiranitti yaadni akka nama harkaa hinfacaaneef, odeeffannoo keeyyaticha barreessuf gargaaran tartiiba dhihaachuu qabaniin bifa jecha ykn gaaleetiin naqachuun barbaachisaadha. 309 Yesuus kun kan inni dhalate akkanatti ture. Kanaafis, ilma namaa waliin waliitti hidheenya kan qabuufi meeshaa walii galtee guyyaa guyyaati. 1:14). Sirna Gadaa sirna ittiin bulmataa Oromoo ti. Ajjeechaa Addis Alamuu irratti Raawwatame sababeeffachuun poolisiin KBO Shakkamtoota Abbaa Qabeenyaa Mana shubbisaa Appilii fi Nama Addis rukute jedhamee shakkamu tokko to’annoo jala Gaafa oromon mataa ol qabate gaafa bilisummaan bahee gale gaafa ilmi oromo ajjeefamuun hafe gaafa nagaa arganne wal arguuf dandeenya taha garuu ammaaf rakkoo oromo kana ilaaluu garaan kiyya hin dandeenye. Sababa – miti si’ataa ta’u taayirooyidii Mallattoo- hariitiin meetabolizimii gad-bu’u, hiriba dhabuu, ulfaatinni dabaluu, garaan goguu, goguu gogaa 44 Filiphoosiis akkuma Indiriiyaasii fi Phexiroos, nama magaalaa Beetesayidaa tii ture. Yeroo Xaaliyaaniin Ethiophia qabachuuf yaalte ilmaan mootota-naannootti( local Nobels ) uf lakkaayan Xaaliyaaniiti Baandoman hedduu keessaa Daj. immoo maal jechuu dhaa?” jedhee gaafate. Bara 1965/1973 keessa barattoonni 90% dhalaataa Meettaa Roobifi 10% dhalataa Ada’aa Bargaa taanee hangi xiqqoon walitti dhufnee afooshaa walqarqaarsaa maqaa “Ye Metta Robii nnaa Ada’a Barga Tamaarii’och nnaa waxxaatooch meredaja edr” hiikan isaa “Afooshaa walqarqaarsaa barattoota fi dargaggoota Meettaa Roobiifi Ada’aa Bargaa” jennee of gurmeessinee. 14 Yasuus ammoo namoota ofitti waamee, "Isin hundumti keessan dub­ bii koo dhaga'aa, hubadhaas! 16 Alaa kan namatti galu tokko illee danda'ee xuraa'aa nama hin godhu, wanti yaada garaa namaa keessaa ba'u garuu xu­ raa'aa nama godha. 5:22, 23) Jecha nama hafuuraa jedhu caalaatti ifa gochuuf yaada kana wal bira qabnee haa ilaallu: Namni dandeettii muuziqaa qabu nama muuziqaa jedhama. Garuu ibaadan kuni nama fayyaduuf ulaagaalee sadii guutuu qaba. Inni kun mul'ata jijjiiramaa adeemu jedhama. k. Afrikaa keessatti illee jaarmayaan waraana Oromoo hiriyaa kan qabu hin fakkaatu. Sababni isaas afaan seera mataa isaa niqaba. Garuu akkas jedhee barreessee gara keessanitti yeroon deebi’u qalbiin koo immoo, INNOO JIRA’naan jedha”. Yeroo idiletti laalamu jireenya nam tokkoo keessatti, Marsaa Gadaa lamaatu jira. dhaban keessaa nama tokko. Hojiin isaaniis akka qeesotafii sheekootaati. Nama hanga isaaf mijaa’een haqa dubbatu, kan kijiba hin dubbanneefi dallansuu Rabbiitiin namoota of hin jaalachiifne ta’uun dirqama. —Luqaas 2:10, 11. Kana jechuun hiika guddaa qaba. Kakuu Haaraa keessatti, Yesuus waa’ee isa namaaf dubbatuu, Hafuura Qulqulluu erguu Abbaatti dubbata (Yohaannis 14:16-17). Kana jechuun ilmi namaa waan hojjatu kam keessatttuu gara uumamaa dhiisee gara Rabbii qofa ilaaluu qabaadha. —Luqaas 2:10, 11. This video is unavailable. Ilmi isaanii abbaa isaanii waliin deeme Saamu'el Asaffaa kan jedhamu yoo ta'u reefuu mucaa waggaa 16'ti. Kanaafuu, amantiin keenya amantaadhaan ibsama. Halagaan amma tooftaadhaan qarqara dhaabattee karaa ergamtootashee Ilmaanuma Oromootiin saba Oromoo waraansisaa jirti. 3 5. Ilmi namaa yoo ofii jedhe bosona haakunuunsu ykn ofumaaf miidhama jechuudha. Kanaaaf Oromoon yoo gamnoomeef hatattamaan furmaata barbaaduu qaba. Ilmi oromoo tokko halagaaf baabsee lammiisaa miidhuu hin qabu. Ilmi Marsaa tokko fixee, Gadaan isaa kan abbaa tahe, kan itti aanu kan ilmaan isaa taha jechuudha. Kaayyoon mana yaala itti galchuu akka fayyaan sammuu nama sanaa dafee iddoo itti deebi’e gara mana isaanitti galuu danda’ani dha. Haaluma wal fakkaatuun, namni wantoota hafuuraa ykn dhimmawwan waaqeffannaa wajjin walqabataniif garaadhaa iddoo guddaa kennu nama hafuuraa jedhama. Nohi dhaloota sana keessatti nama qajeelaa, nama balleessaa hin qabne ture; innii karaa waaqayyoo irra deddebi’uudhaan waaqayyoon wajjin jiraate (Uma. Qur’aanni kitaaba hunda shaareee jira. Rabbiin wanta hundaa irratti Danda’aadha. “Qoowlichi jasada tahee ti,306 nu jidduu buufate. Poortugaal waraana nama dhibba afur, qawwee wajjiin ergee ture, Liban Dingil bira gahe. Laft kan gosa hundaa haata’u, 3. ka`umsa Qoranichaa (Hypotheses of the study)Gocha hammeenya darbee deebi`anii sammuu QaroomaanQorachuun fuula duratti akka hin deebineef ittisuu fi akkasumaas bifa isaa jijjiirratee yoo dhufellee muuxannoo akka tahuu fi seenaa kana dhalootni har`aa beekee kan Kanaaf ragaa kan ta’u ilmi namaa sirna waliin jireenya( communal life) irraa gara sirna garba bulchaatti akka jijjiramu afaan uumun isaa yoo gargaaruu, barreessu danda’uun immoo sirna garba bulchaa gara sirna abbaa lafaa, kan barreessan maxxansanii oddeffannoofii beekumsa hedduu haal salphaa ta’een nama biraan gahuun immoo sirna abba Ilmi nama erga cubbutti kufee iddoo isaaf kenamee keessaa gad baafamee, walitti dhufeenyi gargar cabee akka turee seenaa Macaafa Qulqulluu keessaa ni yaadatama. Ilmi abbaa dhaan alatti akaakayyu, abaabayyuu … jechuun hanga dhaloota torbaatti duuba deebi’ee fakkaachuu danda’a. ” (Yoh. Loon adiin bira geenyaan addaatee, kormi gurraachi itti dhufu kan gurraachu gaararraa jedhama. Faa’idaa qaxaamuraan dhufu yookaan waldhabiinsaa karaa fagoo kana irratti nama qunnamu obsaan injifatamuu qaba. DHUGAA IYYAFADHU! Iliyaas Mohammed (Abu Ayman) ♦ April 22, 2018 ♦ Leave a comment Maqaa Rabbii Akkaan Mararfataa Akkaan Rahmata Godhaa Ta’eetiin. Hoggaa bari’u Warri Abbaa Bokkuu Korma qala. Sirni fuudhaafi heerumaa kun fedhii, jaalalaafi waliigaltee warra walfuudhan lamaanii irratti waan hundaa’uuf hawaasicha biratti filatamaadha. Title: Aqiidaa Ulamaa'ii Teenyaa, Author: NuuralHudaa RNH, Length: 139 pages, Published: 2016-09-03 RakkinniHaaRakkatu AbdiisaaEjjetaaUuchee fuula2 ©AbdiisaaEjjetaaUuchee,2020G. Bakka deeman hundatti, Oromoon osoo lagaafi Amanitidhan wal-hinqodiin harka walqabatee ka’u malee, rakkoo amma jiru keessaa ba’uu akk hin dndeenye hubachiisaa akka turan bara Context Navigation. Amantaa/amantii takka jechuun maal jechuu dha? Efe 4:5 Musliimonni obboleeyyan keenyi gaaffiiwwaan isaan kaasan keessaa tokko “’Yesuus ani Waaqayyodha na waaqessaa jechuudhaan Macaafa Qulqulluu keessaa bakka itti dubbate nu argisiisaa” kan jedhu gaaffii ijoo fi isa duraa ti. #Calanqoo Godina Harargee Bahaa Aanaa Meettaatti balaa konkolaataa gaheen lubbuun namoota 36 akka darbe Pooli Koloneel Alamuu Qixxeessaa (Bitooteessa 5, bara 1907 - Mudde 09, 2001) loltuu waraanaa fi qabsaawa mirga Oromooti. Sirna Awwaala biyyaalessaa magaala Naayroobiitti gaggeeffamerratti gaggeessitoonni biyyaa fi angawootnis irratti argamaniiru. Gonkuma Isa jalaa miliquu fi dheessun hin jiru. 3, 6 Ilmi adaadaa koo sunis haala-mijeessaa isaanii ture. Har’a kan keessa jirru garbummaa ta’ee utuu jiruu ilmi Oromoo akka waan bilisoomeetti fudhatee lafa dhiitus danuudha. Tertuuliyaan (Tertulian): yeroo jalqabaatiif barsiisa waa‘ee sadan tokkummaa Waaqayyoo Waldaa Kiristaanaa keessatti namichi qindeesse Tertuuliyaan jedhama. Unkaan dhaamsa tokko qofa qabu Dhamjecha jedhama. Kormi kunis Korma qilxuu jedhama. Bu’uuruma kanaan,halkan kana Galma nama hundaa keessatti Sirni Ciicoo buttaa ni hojjetama. A booda haalli ture gaarii waan hin turreef haasaanis ta’e qaamaan hangas waa’ee ABO dhaga’ee, argee hin beeku. Haalli isaanii warra biyya bulchuu ykn qondaaloota Gadaa wajjiin walitti hidhataadha. kan. Inni kun mul'ata jijjiiramaa adeemu jedhama. 3ffaa-Akkaata shari’aan ajajeen hojjachuu- kana jechuun Nabiyyii (SAW) hordofu. File Oromo. Ilmi nama erga cubbutti kufee iddoo isaaf kenamee keessaa gad baafamee, walitti dhufeenyi gargar cabee akka turee seenaa Macaafa Qulqulluu keessaa ni yaadatama. (Gal. Namni gootni “Ani yeroo hundaa hin dogongoruu,beekadha. I. Oduu Dinqisiisaa! Himatamaan Saala isaa dhoksuun yakka gowoomsuu raawwate adabamee. Seera namummaa (human Right) Kan dhalatee lafa gahe nama, kan nama ta’e hundinuu ulfina nameenyaa qaba kkf. Horsiisee bulaa ta’uusaa hojii tuffatamaa godhanii barreessaniiru. Ilmi abbaa dhaan alatti akaakayyu, abaabayyuu … jechuun hanga dhaloota torbaatti duuba deebi’ee fakkaachuu danda’a. Barsiisichi garuu, “Eeyyee Waaqayyo hin jiru. Beekumsi ani waa’ee ABO ijoollummaa koorraa kaasee qabu kanarra waan darbu miti. Wanti dhoksaa taʼe tokko, xiyyeeffannaa namaa waan harkisuuf, bitaa waan namatti taʼuufi waan nama hawwisiisuuf, namoonni baayʼeen wantoota akkasii iccitiidhaan qabachuun isaanitti ulfaata. Weebsaayitiin kun barreeffamoota Dhugaa Baatonni Yihowaa afaan garaa garaatiin qopheessanitti fayyadamuudhaan qorannaa gochuuf gargaara. Aadaa sana keessaa immoo amantiin maddee maal akka fakkaatu kophatti ilaalla. Wanti Nama Xureessu Maal Akka Ta'e Barsiisuu Isaa. Sagalichis nama foonii ta'ee, nu gidduus buufate. 20 Ani Ejja isinittin hima oromon dur waa sadi ilmaaf hawwaa innis bultii:)qabeenya:)ilmaaf ilmii/beekumsa abbaan saaddoo hawwin isaani kanaan ala tau baatus bultinis ni dhuma lubbuun yoo jiraatan ilminis ni dhaqabama beekumsi haaran ~ganamaa” yaada jedhu qabachuun akkuma ilmi isaani haaj adam barnootaaf gaheen gara sheekota naannooti ergamani akka barnoota islamummaa Malaak Saggad nama Daragoot jedhamu akka Gojjaamiin ittisuuf itti erge. 3. Eega, bakka heddutti Marsaan Gadaa waggaa 40 akka qabaatu olitti ilaalleerra. Akkuma waraanni lubbuu namaa galaafatu danda’u jaalallis yoo daangaa darbee qalbii fi lubbuu namaa galaafachu danda’a. Ulfina isaa kan ni’imaa fi dhugaa dhaan guutamees agarre; ulfinni isaa tiis307 kan Ilmi tokkichi Abbaa isaa irraa arkatu ture. 5. Gabroota Isaa ni ajaja, ni dhoowwa. addaan baafatanii beekuun ni danda’ama. Kanaaf ragaa kan ta’u ilmi namaa sirna waliin jireenya( communal life) irraa gara sirna garba bulchaatti akka jijjiramu afaan uumun isaa yoo gargaaruu, barreessu danda’uun immoo sirna garba bulchaa gara sirna abbaa lafaa, kan barreessan maxxansanii oddeffannoofii beekumsa hedduu haal salphaa ta’een nama biraan gahuun immoo sirna abba Sadarkaalee Gadaafi Murnoota Gadaa a. Okonkwo’n ilmi isaa qotee bulaa cimaafi nama guddaa akka ta’u fedha. Namni kunis Noh jedhama; Nohis waaqayyo duratti faara qajeelaadhaan ilaalame. “Dura waanan sitti himu hundaa iccitiin qabuuf waadaa naa gali” “Dhugaa Rabbii ,sonaan yaa du’u nama tokkotti hin himu” “Egaa ani echi. C Mirgibarreessaaseeraantikfamaadha! Yaadakeessanteessoogadiikanaannaangahuudandeessu. Yesus nama guddaa yeroo taʼettillee yeroo hunda Yihowaadhaaf ni ajajama ture. Akkas gochuun ulfaataa taʼus yeroo dhiphinni isarra gaʼettillee ajajameera. Kan nama dhibuu, illiitonni Amaaraa isaan biyyoota Oroppaa fi Ameerikaa keessa jiran, isaan qaroominaa fi dimokiraasii biyyoota kanaa habbuuqqachaa jiran, isaan Saalaa-Dingaay, Mooxaa-Qaraaniyoo fi Gondor keessa jiran caala waan kana irratti nutti duuluu isaanii-ti. Namichi kun nama Kaaba Afriikaa yoo ta‘u beekaa Bara 2012tti giddu gala aadaa Oromoo Buunnoo kan mana kitaabaa hanga nama 400 qabaachuu danda'u, godahambaa (muuziyeemii) tokko,galma Waltajjii nama hanga 3500 simatu,kutaawwan agarsiisa fiilmiif tiyaatiraa akkasumas kutaaleen kaafteriyaa fi tajaajilaa waajjiraaf oolu 10 of keessatti kan qabaatutu ijaaramuufi. Qaalluu waliin haala kana keessa darbee sirni Gadaa har’a haaromsa sadii (three phases) keessa jira jechuudha. Mammaaksi kun nama akka H/ Yuusufii irratti hin hojjanne. 02 19 key. Kibxata darbe gana 95 tti kan du’aan boqotan Pirezdentiin Keeniyaa lammataa Daani’eel Araap Mooyi harra sirni awwaalaa isaanii gaggeeffamee jira. Waraanni Kiristaanootaafi Ahmed Giraanyiis ni faca’e. Yesus Maariyaamiifi Yoseefiifis ni ajajama turee?— Eeyyee, Macaafni Qulqulluun akka ajajame dubbata. Ilmi Haaji Ibraahim Haamid Ibroo Shaxaa fii Aadde Moominaa Eeboo, Jaarraa Abbaa Gadaa, akka Xaaliyaan biyya teenya seeneen, bara 1936 keessa-tti, Baha Oromiyaa, Konyaa Gaara Mul’ataa, Baadaa Kurfaa Callee, Araddaa Waldaya Raammis, Ganda Mudiir Gorrootti, nama dhalate. (2),hundumatu jaja,hundumatu faarsa, Isaaf eebba malee namni hin qabu abaarsa, ‘’Ni baranna” jedha lallabee dhaadata, Waa’eesaa dhaga’uuf gurratu oldhaabata, Yoo ciises abjuudhaan samii cuunfee qora, Ekeraa barnootaa waliin tulluu kora, Xinnaafi guddaa hin qabu fudhachuuf fakkeenya, Sagalee barnootatu dhaale dachee keenya, Nama barates qabna nu’i kallattii maraanuu, Kan Waaqayyootti amannee seerri (system) ittiin waaqeffannu amantaa jedhama. ‘-oota’ kan jedhu immoo baayina agarsiisa. Kana jechuun Rabbitti amanuu, Malaykota Isaatti, Kitaabban Isaatti, Ergamtoota Isaatti, Guyyaa Aakhiraatti fi qadaratti amanuudha. 25 Kanaafuu isaan, “Ati Kiristoos yookiin Eeliyaas yookiin Raajicha miti taanaan, maaliif Ilmi namaa akkuma jalqaba copha bishaan saalaa irraa nama uumuu hin dandeenye, lamuus nama kaasu hin danda’u. Seenaa Diddaa Gabrummaa Oromoon Harargee Bahaa bara 1887 Minilik irratti taasisanNafxanyaa waliin gochaa turan kan bu'uureffate dha. Information is transmitted from father to son and from person to person in common sayings, folktales, proverbs, oral poetry, riddles etc. Wanta gaarii hojjachuuf yoo yaade namni maal nan jedha jedhe saalfachuun wanta yaaderraa duubatti hin deebi’u. Yeroo baay’ee Eenyummaa Iyyesuus kiristoos Ilaalchisee marii taasifamu irratti Iyyesuus waaqayyo akka hin taane fii Ergamaa waaqayyoo kabajamaa qofa akka ta’e hubachiisuuf jecha marii yeroo dheeraa fudhatee fi fudhatu ni taasifna. Kaayyoo adda addaa qabaachu fi milkaa’inna adda addaa galmaan gahuun addunyaa teenya ijaara, wanta haarawa itti dabala. Dhumarratti, ilmi mootichaa Obseen walfuudhanii umrii guutuu nagaan wajjiin jiraatan jedhama. Ilmi Waaqaa sirraa dhalatee nama ta’uusaatin, sababa keetinis gara Ariyaam Mootummaa Waaqayyootti kan dhiyaanne taane, maaqa keefi maaqa Ilma keef kan dhiyaanne taane. Barumsi seera amantii fi waaqeffannaa kuni barumsa amantaa jedhama. Intala Mootichaa Haile Sillaasee (intala Tafarii Mokonno)fuudha. Namni kun bara jireenya isaa keessatti waan yeroo hunda maqaa isa dhoofsisuu fi sabni isaa itti tajaajilaman kaa’ee nama darbeedha. Gaararraan kun bineensa mukarra jiraatu ta’ee, kan waan isatti dhaqu fakkaatudha. Sirnawwan fuudhaafi heeruma saba Anyuwaa kana keessaa inni filatamaafi fudhatamummaa qabu sirna fuudhaafi heerumaa ‘Chood’ jedhamuudha. Addeemsi kunis gumee qopheessuu jedhama. k. Waanta amanamuu qabu kan Waaqayyo gaafatu ammaamtaa mul'ata yeroo sana keessatti nama sanaaf kennamu irratti hundaa'a. Nohi dhaloota sana keessatti nama qajeelaa, nama balleessaa hin qabne ture; innii karaa waaqayyoo irra deddebi’uudhaan waaqayyoon wajjin jiraate (Uma. Hojii jajjabaa erga hojjatee booda wareegame. Kana jechuun hiika guddaa qaba. Ilmi ykn intalli abbaa ykn haadha fakkaachuu dhabuun ni jiraata. 3. 4. Ilmi Ras Gugsaa Arayaa, Dajazmach Haile Sillaasee Gugsaa jedhama. Mammaaksota hubachuu fi hiikuun 1. Eega, bakka heddutti Marsaan Gadaa waggaa 40 Ilmi Marsaa tokko fixee, Gadaan isaa kan abbaa tahe, kan itti aanu kan ilmaan isaa taha jechuudha. Akkasitti qoowlicha inni ture sun308 nama tahee; namninuus Yesuus Kiristoos jedhama. Fkf. (kan duraa nabi Nuuh hoggaa tahu kan dhumaa ykn kan xumuraa nabi Muhammad. A. hin qo’atamne, kan bira hin ga’amne, Waaqayyoo garuu unu (nuuyiif) ijoollee. Maal hin dhageenye nu maaliso hin taane lubbuun jiraannaani Dhagahii ADO cuuraa maanguddootaa Garaatt hafi hin jedhu lafawoo geesseetta Dursee sin goomadhuu hiree kee sin orguu Kan dhalches jiraatee hobbaatii kee hin arguu Ashamaa! lammiiwwan miltolee kaayyoo dur, naguma attam jirtuu Karaa dhaa fi garaa dha kan nama addaan kutu jedhama durattu Oromon tokko ta’u malee, mirga isaa argachuu akka hin dandeenye, dhaabbilleewwan Oromoo blisummaa Oromootiif falman akka tokkoo ta’an irratti hedduu dhamaaniiru. Dorgommii kanarratti Amansiisaan Daayirekteera Cimaa bara 2015 ta’uudhaan filatameera. Akka waan bu’aa loonittin hin fayyadmnetti, Akka waan aannan hin dhugnetti, Akk waan dhadhaa hin jaallanetti. Nama hojii jarri hin feene hojjatullee itti marsanii hooyi-hooyi itti jedhanii hamilee kennuuf, Sana booda nama sana kallattii inni itti karoorfate dhiisee kallattii jarri feetutti deebisuuf bitaaf-mirgaan harka itti rukutu, ni qajeelfatu. Kanaaf waaqayyoo abbaan keenya ilmaa isaa tokkoichaa akka nuuf aarsaa inni kafalee isatti araaramnuuf nuuf erge. Nama Aakhiraa fedhee haala dhugoomsee jiruun hojii isii isiif hojjate, warra san hojiin isaanii galateeffatamaa ta’eera” (Al-israa’i:18-19). Gadaan jaarmiyaa umurii fi dhalootan ijaarame yoo ta'u, sirna bulchiinsaa diimokiraatawaadha. Beektoota armaan gadii wabii godhachuun hiika 𝖙𝖍𝖊 𝖔𝖗𝖔𝖒𝖔 𝖔𝖋 𝖊𝖙𝖍𝖎𝖔𝖕𝖎𝖆 & 𝖋𝖆𝖎𝖑𝖑𝖊𝖉 𝖓𝖆𝖙𝖎𝖔𝖓 𝖇𝖚𝖎𝖑𝖉𝖎𝖓𝖌 Bakka dhaqetti Islaamummaa fudhachiisaa, bataskaana dhabamsisaa deeme. Nama haala ummataatiifi qabatama isaan irra jiran hubate ta’uu, kan dawaa geessee bakka dhukkubaa irra kaa’u, namootaaf waan isaan haajomsiisu kennu ta’uu qaba. Akkasumas ammayyuu luqqisoonni baay’een namni altokko amanate fayyina argatee akka hin dhabnee Ofitti amanamummaan isaa dogongoraan bulbulamee kan baduu miti. Akkasitti qoowlicha inni ture sun308 nama tahee; namninuus Yesuus Kiristoos jedhama. Akkasumas sirboota aadaa, sirboota jaalalaa, seenaa, ta‟iiwwwan guyyuu, siyaasaa, kadhannaafi faarfannaawwan amantii Hariiroon gidduu wantoota armaan olitti tuqaman kanneenii maal akka ta’uu qabu, maaltu akka nama baasuu fi hin baafne seenaan kun akka gaaritti nama barsiisa . 1ffaa-Iimaana qabaachu. Addis sabboonummaa oromummaan argisiise sababeeffachuun Diinni Lubbuu isaa galaafattus Addis Du’a dhiirri du’u du’e. “Wal hin beekneen dilboo nama bulcha” jedhama duratti. 44 Filiphoosiis akkuma Indiriiyaasii fi Phexiroos, nama magaalaa Beetesayidaa tii ture. Seenaan kanaan dura barreessitoota sirnoota nafxanyaan barreeffaman seenaa dhugaan Oromoo ibsu mitti. A booda haalli ture gaarii waan hin turreef haasaanis ta’e qaamaan hangas waa’ee ABO dhaga’ee, argee hin beeku. Tuulama keessatti- Miseensa jedhama. Ilmi imla isaas kan ayyaanni itti-bu’e Allabbaa Xaafaa, nama bara Hayila-Sillaasee ture. 5 KB (added by xsuchom2, 4 years ago) “Qoowlichi jasada tahee ti,306 nu jidduu buufate. Mallattoowwan masluufummaa inni isa irratti argu kana buqqisee keessaa gatuu barbaada. Bara 2002 A. Kun Weebsaayitii Dhugaa Baatota Yihowaa seera qabeessa taʼe dha. Waanti nama dinqu Roobee keessa ergan biyyaa ba’ee, hamman deebi’ee dhufutti kolleejjiin tokkollee hinturre. Xiyyeeffannaan inni duraa. f hunda danda’anii warra wal jaallatanii iddoo yaadan ga’aniif badhaasni seeraan qophaa’ee utuu laatameefii Ilmi nama erga cubbutti kufee iddoo isaaf kenamee keessaa gad baafamee, walitti dhufeenyi gargar cabee akka turee seenaa Macaafa Qulqulluu keessaa ni yaadatama. Oromoon Hararghe warra irraa ka'ee ibada xuqee hanga Gosa yaamachuu ni danda'an. Waaqayyo Yesus Nuuf నామా Fooni Ta'e Dhalate - Yesus Nuuf నామా Fooni Ta'e Dhalate జాన్ 1:1-18 వాస్తవంగా ఏదైనా అప్లికేషన్: Dhaloota goofta yeroo yaadannu, dubbi dhalachuu goofticha yookin gooftichi nama fooni ta’u isaa jalq (desertification) jedhama. Gumaan kan kaffalamu adda durummaan yeroo lubbuun namaa bade fi miidhaan qaamaa cimaan qaqqabe ta’ullee horiin nama harkatti yoo duutes akkaataa sadarkaasaatiin itti murtaa’ee namni ajjeese sun ni kanfalata. Loon adiin bira geenyaan addaatee, kormi gurraachi itti dhufu kan gurraachu gaararraa jedhama. ” Rabbiin dandeetti fi humna guutuu qaba. 5. Kunii ofitti amanamummaa agarsiisa. 23 Innis, “Akkuma Isaayyaas raajichi dubbate, ani sagalee nama isa, ‘Daandii Yihowaa* wal qixxeessaa’+ jedhee lafa onaa keessaa iyyu sana dha”+ jedhe. Dhibbaa alagaa bitamuu waggaa dhibbaa Oromoo irra turuurraa kan ka’e hedduun ummata Oromoo har’a Oromummaa isaa haa beeku malee, seenaa ummanni kun keessa dabree as ga’e ragaa qorannoon deggaramee barreeyfame irraa wanti inni hubatu baay’ee xiqqaadha. Kaayyoo ol’aana bocatee fi galmaan gahee of gammachiisu barbaada. Mammaaksota Hubachuu fi Hiikuu Muhaammad Abdoo Leenjisoo’tiin Yuunivarsiitii Haramaayaatti B/saa Afaan Oromoo, Ogumaa fi Qunnamtii Ebla, 2016 Kaayyoo barreeffama tana Mammaaksota yeroo itti fayyadamnu ergaa isaa akkamitti akka hubachuu fi hiikachuu qabnuun wal qabatee qabxiilee tokko tokko yaadachiisuudha. Ulfina isaa isa ayyaanaa fi dhugaadhaan guutes argine; ulfinni isaas isa ilmi tokkichi abbaa isaa irraa argatu ture. Afaan Arabiffaa hiika gaarii fi bal’aa jaalalaaf kenna. Walqixxummaa Damee ogumaa keessattuu, ogwalaloo keessatti miseensi bo’oowwan walaloo bu’aa bahii wal qixa ta’an akka qabaatan gargaaru Dhawata (Rhythm) jedhama. ‘’Saree’’ ykn beeylada miila afurii kan jedhu yoo taú 2. Fakkeenya Yesusirraa maal baratta?— Yeroo ulfaataa taʼuttillee warra keetiif Mala qo’annoo bakkaa- Mala qo’annoo ji’oograafii isa lammaffa ta’ee naannoo murtaa’aa tokko (region) fudhaachuudhaan ta’eewwan adda addaa walitti dhufeenya isaan naannoo waliin qaban fi waliif qaban adda baasuun kan qo’atuu dha. Kanaaf, warri osoo hin dalagin fedhii nama sanaa malee nama irraa fudhatanis jaldeessaan bakka buufamanii mammaaksa k. L. Wantoota kanneen Inni akka dhufanii darbaniif fedha qabu hundumaa abboomuuf Inni Aboo kan qabuudha (Faarsaa 2:5-7). Karaa gurguddaa ittiin namootatti dubbate keessaa inni guddaan Publishing platform for digital magazines, interactive publications and online catalogs. 1:14). txt, 12. Kanaaf waaqayyoo abbaan keenya ilmaa isaa tokkoichaa akka nuuf aarsaa inni kafalee isatti araaramnuuf nuuf erge. Seeri Gadaa maal maal of keessaa qaba? Seeri Gadaa dhimmoota adda addaa of keessa qaba, fakk. Yesus, nama bakki guddaan kennamuuf taʼuusaa isaanitti hime. Ilmi hangafni maqaa biqiltuu kanaan waamama. . Jaalalli afaan ingiffaatin ‘Love’ yommuu jedhamu Afaan Arabiffaatin immoo Al-Hubb fi Al-ishq jedhamu. uufi kana dura dhaaba ABO jala socho'aa turedha jedhama. Yommuun achitti kolleejjii sana banu namoonni baay’ee “maal taate, fayyaa hinqabduu, eenyutu achitti sii barata, kasaaraaf bantamoo?” naan jedhanii turan. Europa league draw: Granada vs United. Hambisaaniis lafaa haaraya osoo hinqabatin Minas wajjiin lola gurguddaa osoo godhuu Gadaan isaa dhumeeRoobaleetti dabarse. Gaararraa jechuun maal jechuudha? Gaararraa jechuun bineensa haalluu gosa hundumaa qabudha. ) 4. isaatiif akka iccitii kana beknuuf kan nu hirmaachisedha. Waaqayyo gaafa nama uume akkuma bifa gargar godhe,waan hundaan gargar godheera laataa? Bona aduu danda’anii, ganna rooba, beela, qofaa ta’uu,dhabuufi k. Seensa: Dhaloota gooftaa yeroo yaadannu, dubbii dhalachuu goofticha yookiin gooftichi nama foonni ta’u isaa jalqaba waa’ee goofticha goone yaaduun sirri hin ta’u. Waaqayyo maal jennee akka amannuu fi akkamiin akka waaqeffannu kan nutti ibsu barumsa amantaati jechuu dha. 6:5-9). Ergamtoota isatti amanuu. ka`umsa Qoranichaa (Hypotheses of the study)Gocha hammeenya darbee deebi`anii sammuu QaroomaanQorachuun fuula duratti akka hin deebineef ittisuu fi akkasumaas bifa isaa jijjiirratee yoo dhufellee muuxannoo akka tahuu fi seenaa kana dhalootni har`aa beekee kan Meksideema- xinnaachuu tayirooyidiin (nama ga’eessa keessatti (da’imaa keessatti kiretinizimii jedhama). Dubartii haadha gootaa tokkotu ture jedhama. Sirni fuudhaafi heerumaa kun fedhii, jaalalaafi waliigaltee warra walfuudhan lamaanii irratti waan hundaa’uuf hawaasicha biratti filatamaadha. jedhama. mee macaafni qulqulluun maal jedha waan tokko tokko haa ilaallu:- Farfannaa 51:6 kunoo, ati keessa namummaa namaatti amanamummaa arguutti in gammadda, iddoo dhokataa sana keessattis ogummaa na hubachiifta! Sababiin godaansa nama durii jijjiirama haalli qilleensaa naannoo irratti geessaa ture jedhamu ,akka fakkeenyaa fudhatamee malee miidhamni jijjiiramni uumaa geesse, lubbuu qabeeyyii kamuu kan miidhe tahuu caalaa ,kanneen baraaruu dadhabanii lafarraa duguugamanii akka dhuman beekkamuu qaba ,haala akkanaa keessatti ,sanyiin ilma namaa bara Cabbii Olkaanee miilaa keennarra dhaabachuuf haala itti waa dhoysanii fi haala waa itti ifa baasan addaan beekuun murteessa. Namni kunis Noh jedhama; Nohis waaqayyo duratti faara qajeelaadhaan ilaalame. Shakamaan maqaan isaa Yoohannis Warquu jedhamu uumamaan saalli isaa dhiira ta'ee osoo jiruu uffata dubartii uffachuun maqaan koo Caaltuu jedhama jechuun Magaalaa Ciroo keesatti Hoteela Istaadiyeem jedhamuu keesatii akka dubartitii ummatatii dhiyaachuun namoota gowwoomsaa ture eruu ummata irraa Saba Oromoo Fi Sirna Gadaa. Yaa qulqulleetti nuuf kadhadhu. jibbisiisan/ijaaf qalbiif hintolan Nitufama/gadilakkifama 4. A. Ulfina isaa kan ni’imaa fi dhugaa dhaan guutamees agarre; ulfinni isaa tiis307 kan Ilmi tokkichi Abbaa isaa irraa arkatu ture. Milkaa’innaa fi gammachuu argachuuf halkanii guyyaa battisa. Bara 2002 A. Ilmi namaa waan isatti asdeemaa jiruufii guyyaa du’a isaatis hinbeeku. Macaafni Qulqulluun garuu, “Waa dhoksuun ulfina Waaqayyoo ti” jedha. Haata’u malee, waanti ittin walii galan hundi afaan miti. Ilmi ganamaa ka tarus yoo ta'e, yoo umrii ofii karaa maletti fixanii fi haala maleen balleessaniidha. ayi. Tokkummaa jaarmayaalee iddoo deeman hundatti hafarsaa garuu ufii wolcaccaabuun aktiivistootaa, akka ilaalcha kootti, abshaalummas, hayyummaas miti. Kanaaf, Qormaata bu’i-ba’ii jireenyaa keessatti haalli lama kan jiru ta’ee, haalli Statistics and posts of Oromo News® telegram channel. Watch Queue Queue Galmi kun “Galma Maaram Jijoo Gabataa” jedhama. H. 1236 Seeran ala goggogsuu 8. ooftaan diinota saba Oromoo “Oromon Oromoo ajjeesisuu fi walitti duulchisuu dha. e. txt. L. 1 SABBAT MARII Next to naqataa (Betrothal) type of marriage, sabbat marii is the second most frequently exercised type of marriage among this society. Sababnisaa ammoo dameensaa guddaadha. Yaa Waqayyoo iccitii nama ta’uu kee, unu namoota sammuun keenya dadhabaa Baalli kun yeroo malee lalisuun isaa kan nama dogoggorsiisu dha. Keeyyattonni luqqisoota baay’ee kan isaan amantoota gargaaran fayyina takka argatani homaan iyyuu dhabuu hin dandeenyeedha. w18. Liban Dingil gargaarsa Poortugaal gaafate osoo hindhaqqabin lolarratti du’e, Ilmi isaa Galaawudoos (1540-59) itti dabree moohe. Hojjaan ilma namaa gamojummaaf sbaba kan ittiin ta'u keessaa kan akka garmalee dhechisu, garmalee qotuu, garmalee muka muru fi barbaddessu filmi namaa naannoo isaatiif kununsi inni godhu baay’ee gadiaanaa akka ta’ee fi gochi kun immoo faaalama naannoo tiif ka'uumsa akka ta'e kan nama gaafachisu miti. Ilmi Oromoo gootota akka Adam Saaddoo, Waaqoo Guutuu, Jaarraa Abbaa Gadaa, Basroo Tumsaa, fi hedduu isaanii leellisuuf jaallatu erga leellisee jaallatee kaayyoof isaaniis jaallachuun gaarii ture. ” Oromon Firaahinqabuu Karjul September 30, 2020 29/09/2020irraa jalqabee finfinne kessatti ijjolleen oromoo hidhatti gurama jirti PPn shorarkeessumaa cimsite itti fuftee Jammoo hanga magaala Sabbataa ti guyya a guutu poolisiin feedraalaaf Oromiyaa qeerroo 1,000 caalu gara mana hidhaatti guraa olan. Sirnawwan fuudhaafi heeruma saba Anyuwaa kana keessaa inni filatamaafi fudhatamummaa qabu sirna fuudhaafi heerumaa ‘Chood’ jedhamuudha. Rabbiin Guddaan Olta’e immoo akkuma jalqaba nama copha bishaan saalaa irraa uume, lamuus ni deebisa. Haa ta'u malee, gara guyyaa Ilmi Waaqayyoo cubbuu dhala namaatiif dhiiga isaa dhangalaasu agarsiiseera. Maqaaleen Oromoo kanneen Allabbaa Xaafaa Jijoo Gabataa hammachiisaa irratti baase kan hedduu raajeffatamu. Nama Isaaf ajajamee ni badhaasa, kan Isa dide immoo ni adaba. Apprendre les phrases en oromo en ligne rapidement et facilement. ” nama ofiin jedhu osoo hin ta’in nama dogongora ofii beeke fi amaneedha. Eegasii ibidda jahannam arrabsamaa, darbamaa ta’ee kan seenu isaaf goona. mancaaste Ni’ulfaachisa 6. Akkuma kanatti itti fufee dabra. »(Seera Uumaa 25:1) 6. ( Maarqos 11:14 ) Mukichi yeruma sana goguu jalqabe; barattoonni hiika wanta kanaa guyyaa itti aanu ganama kan baratan taʼa. Mooseen midhaan dhiiraati. Maal godhu?’ jechaa yaada boqonnaan guuteen kolfaa basha’aa adeema. Rabbiin Guddaan Olta’e immoo akkuma jalqaba nama copha bishaan saalaa irraa uume, lamuus ni deebisa. Ilmi Isaa kunis Yesuus Kiristoosi. Kanaaf waaqayyoo abbaan keenya ilmaa isaa tokkoichaa akka nuuf aarsaa inni kafalee isatti araaramnuuf nuuf erge. Nous avons rassemblé les expressions les plus importants afin que vous n'apprenez que ce que vous devrez apprendre gratuitement. Sirni fuudhaafi heerumaa kun dhaala jedhama. Convert documents to beautiful publications and share them worldwide. Namni ani isin beekuuf na beektan hunda keessan isin jaaladha guyyaa tokko yoo isin aarse jiraadhe rabbiif jedhaatii dhiifama naaf godhaa. Poortugaal waraana nama dhibba afur, qawwee wajjiin ergee ture, Liban Dingil bira gahe. Odaan seenaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Ergamaan tokko naannoo Betlihemitti tiksitoota muraasatti mulʼate. Isaaniis, Marsaan duraa Gadaa abbaa yeroo tahu, inni lammaffaa Gadaa ilmaati. 5:19-20, 22, 36). Isaan maal akka Meksideema- xinnaachuu tayirooyidiin (nama ga’eessa keessatti (da’imaa keessatti kiretinizimii jedhama). 7. Back to HabitSystemV3; HabitSystemV3: Oromo. wl. Walumaagalatti jechi ‘saree’jedhu dhamjecha tokko yommuu taú, Kaadhimaan gaazexeessaa beekamaa Jamaal Kaashogjii, Aadde Hatisee Sengiiz, Piriimer Liigiin Sa'udiin kilaba Niiwuukasil akka hin fudhanneef itti cufuu qaba jette; sababiin isaa ammoo kaadhimaa Nama Gaalaafi hoori faanaa deemaa olu “ sabaa Tikaati” jedhu. wl. simachuu 2. Abiiyaan Niitii 14 Qaba:- «Abiiyaan garuu isa durii caalaa in jabaate; inni niitota kudha afur fuudhee, ilmaan digdamii lamaa fi intaloota kudha ja’a in godhate. –Wangeela Yohannis 1:1 fi 14 Saba Oromoo Fi Sirna Gadaa Dhibbaa alagaa bitamuu waggaa dhibbaa Oromoo irra turuurraa kan ka’e hedduun ummata Oromoo har’a Oromummaa isaa haa beeku malee, seenaa ummanni kun keessa dabree as ga’e ragaa qorannoon deggaramee barreeyfame irraa wanti inni hubatu baay’ee xiqqaadha. Zaalaalem ifajjeen ati gootee ilmaan Oromoo biraatti yoom iyyuu hin dagatamuu,,,Qabsoo ilmaan oromoo geeggeessaa jiruu keessaatti gootummaa kee fi Saboonummaa kee mirkaneesiiteetta,,,Lubbuu kee nuuf haa dheereessuu Ilmi namaa waldhalaa baayyataa dhufe, baay’atees faffaca’ee jiraachuuf dirqame, faffaca’uun isaa afaan adda addaa akka horatu isa taasise, afrikaan sanyii tokko, ilmi namaa gurraachi afrikaa keessa jiraatus akkasuma sanyii kan walcaalu hin jiru, anatu sicaala jechuun saba tokko hacuucuu dha, Oromoo gosa Itoophiyaa keessas ta’ee Afrikaa “Maal jechuu akka barbaadde naa hin galle?” jette. Indirectly it is a forceful […] Halkan Yesus dhalatetti wanti nama ajaaʼibsiisu tokko ni raawwatame. Achiis Yesuus, “Namni tokko iyyuu kana booda firii si irraa hin nyaatin” jedhe. ” (luqmaan34). 1. OMN:Oduu Caamsaa 6,2016 Dhaabbati Mirga Namaaf falmu Aministi International – Mootummaan Itiyophiyaa Nama adeensa Siyaasaa biyyatti qeequun beekamu Yonaataan Tasfayee Raggaasaa Marsaa Hawaasummaa Isaa iratti Yaada isaa barreessuu isaatin qabee hidhuu isaa erga balaalefateen booda. Gaararraan kun bineensa mukarra jiraatu ta’ee, kan waan isatti dhaqu fakkaatudha. Yesus Nuuf Nama Ta’e Dhalate Yoh 1:1-18. Kormi kun ifa golgola barii keessa yooqalamu, Warri raabaa hunduu dhufee qabata. Sababni isaas, “Inni waan hundaa irratti Danda’aadha. Hangaan barruu kiya xumurutti Abbaan kiya Michael Adem rabbiin rahmatta haa godhuuffii sammuu keessa na marmaara ture sababni Maal isiini fakaata? 2020 Fuula 4 1. 24 Sagalichi jalqaba waan hundumaa dura ture; sagalichi Waaqayyo bira ture, sagalichi ofii isaa Waaqayyo ture. Galgala maal nyaanne jennaan rafnee bulle jedhe jedhan Akka haroon hin guunne akka raachi hin duune jedhan Tikseen taakkuutti dhiistee dhumdhumatti kaati Kan si tumetu na qoree Namni gaafa hiyyolee qurri isaa duude osoo hiyyolee jeduu hafa Warra afaan walii beekuu, harreetu balbala cufa Kan sireen nama hin dadhabiin tafkiin nama dadhabdi The Oromo Liberation Front (OLF) is a political organization established in 1973 by Oromo nationalists to lead the national liberation struggle of the Oromo people against the Abyssinian colonial rule. Fkn: Jecha ‘’Saroota’’ jechu yoo fudhanne dhaamsa lama dabarsa. ***** Dhumaratti Osoon hin dubatin waaniin dabru hin barbaane jira. Halkan Yesus dhalatetti wanti nama ajaaʼibsiisu tokko ni raawwatame. Haata’u malee, waanti ittin walii galan hundi afaan miti. Historical, cultural, and political pieces of information go across generations and among the people mainly oral. Haala duree tokko Malee nama kana akka gadi dhiisuuf gaafatee jira. “Wal hin beekneen dilboo nama bulcha” jedhama duratti. Ilmi dhiiraa Gaafa dhalate du’e. Wanta Inni, Ilmi hojjechuun isaaf ta’u, Ilmatti in argisiisa, akkasumas immoo aangoo isa Ilmi raawwate, gochaa jiruu fi fuulduraaf godhu akka Inni godhuuf Isaaf in kenna (Yoh. Ji’ogiraafii Itoophiyaa, Ji’ogiraafii Afrikaa, Ji’ogiraafii Addunyaa, Ji’ogiraafii Baha Jiddugaleessaa fi kkf fa’a. Yoo tokko paaltook balbala Oromoorratti namni Oromoo tokko ka ani amma maqaa isaa hinyaadanne nu Oromoon badii teennaa fi badii dhaabbii siaasaa teennaa dhoyfachuu nu barbaachisa jennaan namni Habiibi Oromia jedhamu deebii bareeda kenneef. OTHER TYPES OF MARRIAGE Other types of marriage experienced among Gidda Oromos were: (1) Sabbat marii (2) Hawwii (3) Butii (4) Aseennaa and (5) Dhaala 4. Bakka dhaqetti Islaamummaa fudhachiisaa, bataskaana dhabamsisaa deeme. Odeeffannoo wayitaawwaaf. akkana jedhe]34 :نامقل[ )ﰃ ﰂ ﰁ ﰀ ﯿ ﯾ ﯽﯼ ﯻ ﯺ ﯹ ﯸ ﯷ(“lubbuun takkalleenuu guyyaa boruu maal akka dalaydu hinbeeytu, lubbuun takkalleenuu biyya tamitti duutii hinbeeytu. Afaan ilmi namaa beekumsaafi miira akkka ibsatu taasisa. Afaan nama bineensota (bineelda) irraa adda kan baasudha. Cubbuu hojjechuurraan kan hafe akkuma keenya nama ta’ee. Hogganaan waraana Oromoo Abbaa Duulaa jedhama. Sillaasee qulqulluu keesaa inni tokko Ilmi, salphina keenya argee, samii samiirras bu’ee gad of qabee dhufee garaa maariyaam keessa bule. Kana seenaa nabiyyootaatii fi seenaa H/ Yuusufii irraa mirkaneeffachuun ni danda'ama. 24 Namoota kana kan ergan Fariisota turan. Hubachiisa. 45 Filiphoos Naatanaa'el arkee, “Kan Museen Kitaaba Seeraa keeysatti, nabiyyoonni niis ammaas kitaaba isaanii keeysatti waa'ee isaa barreeysan agarree ti jirra; inni nama Naazireet, Yesuus ilma Yoseef” jedheeni. Namni maatii isaa oomisha tokkoo hanga kan itti aanuutti moosee nyaachisuu danda’e dhugumatti nama cimaadha. Haa ta’u malee waaqayyo nama tokko dhaloota isaa wajjin oolchuuf, qajeelaa ta’u isaas ni arge. Hunda caalatti garam imalaarra nama jechisiisa. Kabbadaan gara laafessa, garraamii, arjaa, kutataa, sabboonaa, beekaa, nama oftuulummaa balaaleffatu,nama yaada namaa fudhatu,umrii isaa daa’ima kanatti nama akka jaarsa buleetti yaadu ture 4. Subscriber gain, reaches, views oromonews on Telemetrio. Liban Dingil gargaarsa Poortugaal gaafate osoo hindhaqqabin lolarratti du’e, Ilmi isaa Galaawudoos (1540-59) itti dabree moohe. SEENDUUBEE WALALOO Walaloon durii sirboota yaadannoo seenaafi seeraan wal qabatuudha. Biyyi kan Oromoo hundaa haa ta’u, 2. Afaan ilmi namaa beekumsaafi miira akkka ibsatu taasisa. ” (Yoh. Nama umrii ganamaa karaa Rabbiititti fixeef gama ilmaatiin yeroon ganamaa jalaa hin darbitu. Murtiin hundi kan Isaati, nama fedhe ol’aansa, nama fedhe gadi buusa. Ergamaan tokko naannoo Betlihemitti tiksitoota muraasatti mulʼate. oromon dur waa sadi ilmaaf hawwaa innis bultii:)qabeenya:)ilmaaf ilmii/beekumsa abbaan saaddoo hawwin isaani kanaan ala tau baatus bultinis ni dhuma lubbuun yoo jiraatan ilminis ni dhaqabama beekumsi haaran ~ganamaa” yaada jedhu qabachuun akkuma ilmi isaani haaj adam barnootaaf gaheen gara sheekota naannooti ergamani akka barnoota islamummaa Ragaa Irratti Ragaa: Macaafni Qulqullun Dubbi Waaqayyooti Evidence Upon Evidence: The Bible Is the Word of God . f’niin suureffamuu danda’u. kaa­nis barsii­su kamiyyuu maa baa­ftutti matumaa achii hin garuu moo­tummaa waa­qaa baa­tu. Abboommiin kurnan qubasaatiin kan barreeffaman, Gooftaan hundumaa, Ilmi Waaqayyoo garaa kee keessa bule. ” Jedhe jedhama. Gadaan sirna ittiin siyaasni, dinagdeenii fi hawaasummaan ummata Oromoo ittiin murteeffamu, kan miseensi sabichaa mirgaa fi dirqama isaa beekee ittiin walii galuu fi tokkummaan ittiin waliin jiraatudha. 309 Yesuus kun kan inni dhalate akkanatti ture. Baroota gidduutti kan jijjiiramaa ture qabiyyee amantii amanataa tokkooti. Ilmi namaa akkuma jalqaba copha bishaan saalaa irraa nama uumuu hin dandeenye, lamuus nama kaasu hin danda’u. Takkaa yoo mana yaala itti galffamani, nageenyi sammuu isaani sagantaa murtaa’en ilaalama. 1. Waanta amanamuu qabu kan Waaqayyo gaafatu ammaamtaa mul'ata yeroo sana keessatti nama sanaaf kennamu irratti hundaa'a. Yesus, nama bakki guddaan kennamuuf taʼuusaa isaanitti hime. Watch Queue Queue. Sababa – miti si’ataa ta’u taayirooyidii Mallattoo- hariitiin meetabolizimii gad-bu’u, hiriba dhabuu, ulfaatinni dabaluu, garaan goguu, goguu gogaa oromon dur waa sadi ilmaaf hawwaa innis bultii:)qabeenya:)ilmaaf ilmii/beekumsa abbaan saaddoo hawwin isaani kanaan ala tau baatus bultinis ni dhuma lubbuun yoo jiraatan ilminis ni dhaqabama beekumsi haaran ~ganamaa” yaada jedhu qabachuun akkuma ilmi isaani haaj adam barnootaaf gaheen gara sheekota naannooti ergamani akka barnoota islamummaa Waaʼee ofii keetii maal jetta?” isaan jedhan. Waaqayyo Kitaaboota Isaatti amanuu. Warra raabaa kana dura namuu qabachuu hindandayu, Sababaa dooriin nama hindhiifneef. Oromoon fardaan loluun beekama. (guyyaa qiyaama kan ilmi nama keessatti herregamu) 6. Sirni fuudhaafi heerumaa kun dhaala jedhama. An icon used to represent a menu that can be toggled by interacting with this icon. Daawit, leenca, amaaketaa fi namicha garmalee guddaa Goliyaad jedhamu sana kan hin sodaanne. yookan nama gar-biraa irraan miidha ga’u jedhamee sodaatame, fedhi isaani malee mana yaala itti galffamu danda’u. Mammaksaa (proverbs) are also used as a medium of transmission of socio- cultural information (Customs, beliefs, norms, moral codes «Abrahaam haadha manaa kan biraa fuudhe; maqaan ishees “Qexuuraa” jedhama ture. Muhammad Dhugaatti Summii Nyaachuun hin Duune? Allaan hidda Onnee isaatii Kutuun hin Ajjeefne? Muhammad Summii nyaatee du’uu isaa ilaalchisee falmii dhiyaateef obboleessi keenya Musliimaa “deebiidha” jechuudhaan kutaa lamaan qooduun kan dhiyeesse ergaa sagalee isaa dhaga’uuf carraa argadheera. Waraanni Kiristaanootaafi Ahmed Giraanyiis ni faca’e. Barreeffamni kun ulaagaalee asoosamni gabaabaan guutuu qabu hunda hinguutu. Yeroo Oromoon tokkummaa jaarmayaalee siyaasaa gaafataa fi eeggataa jiru kanatti aktiivistoota keenna jiddutti yaadaan wolitti bu’uu fi gargarbayuu dhagayuun hedduu nama rifachiisa. Kana keessaa eegaa daayirekteera cimaa bara 2015 jedhuun ilmi Oromiyaan miixuu cimaan deesse, gadadoo fi rakkina cimaan dadhabdee asiin geesifatte Amansiisaan 1ffaa ta’uudhaan badhaasa qophaa’eef olaantummaan fudhachuu kan danda’e. Beekumsi ani waa’ee ABO ijoollummaa koorraa kaasee qabu kanarra waan darbu miti. Jijoo Gabataaqaalluu naannoo kanaa fi kan naannoo Afran Walisoo kan ture. Fakkeenyaaf, Dubartiin haadhatti yookiin intalatti namaa ooltu, namni abbatti yookin ilmatti namaa oolu marti Woyyuu. " A. vi (HIV) pozatiivi dha. Oromon nama taanee dhalatnee, morma keenya barabaraans wadaroo jala qabuuf nuti hoolaa miti! Namni bilisummaadhaaf manaa bayee, gidiraan akka isa eggatu baruu qaba. L. Waaqayyo tokko qaama sadii keessa jiraata jedhee bu‘uura haa buusu malee , Ilmi Abbaa irraa gad barumsa jedhu barsiise xumuree ture. kee­ssatti guddaa jedhama. Kanaafis, ilma namaa waliin waliitti hidheenya kan qabuufi meeshaa walii galtee guyyaa guyyaati. ajjeefaman jiru garuu Oromon osoo jaarraa 19ffaa keessa kolonii wara Habashaa hin tahin jaarmayaa waraanaa beekamaa qaba ture. Warri Nama tokko hanga bu'urra sanyii gessama. #Woyyuu, jechuun gabaabumatti, aadaa Oromoo Keessatti: Ilmi, nama abbatti ooluuf, dubartii haadhatti ooltuuf, Ykn nama ilmatti namaa oolu, Soddaa Soddaatii wajjiin, warra roga kanaan wal-Kabajaniin jechuu dha. Guyyaa irraa boodaatti amanuu. Waaqayyi Ilmi Waaqayyo Abbaa irraa addatti baafamee jira (Farsaa 45:6-7; Ibroota 1:8-9). faayidaa xiqqoo D. Kanaafu, dandeettin Rabbii fi dandeettin namaa gonkumaa wal hin fakkaatan. w. Duraan dursinee hiikni jaalalaa maal akka ta’ee mee ilaallu. 4. oromon dur waa sadi ilmaaf hawwaa innis bultii:)qabeenya:)ilmaaf ilmii/beekumsa abbaan saaddoo hawwin isaani kanaan ala tau baatus bultinis ni dhuma lubbuun yoo jiraatan ilminis ni dhaqabama beekumsi haaran ~ganamaa” yaada jedhu qabachuun akkuma ilmi isaani haaj adam barnootaaf gaheen gara sheekota naannooti ergamani akka barnoota islamummaa Bariisaa: Biqiltuun dhaabdan maal jedhama? Atileet Waamii: Biqiltuu Odaan dhaabe. Nagayaa fi rahmanni hundarratti haa jiraatu) 5. Akkuma raajoonni dubbataniifiitti Beetaliheemitti dhalate jaallate nu fayyise, gartuu isaas nu taasise. Ulfina namarra jiru ofirraa dhabanii, ofii ofiitiin of tuffachuu fi gadoo namarra jiru ofiirratti mirkaneessuutti nama geessa. prevails. Dubbiin Waaqayyoo aboo yoo nurratti dhabe, yaadotaa fi kaayyoowwan keenya hundaaf, akka namoota galaana irra bidiruu oofanii kan kaayyoo fi kallattii hin qabnee taana. Koloneel Almuun dargaggummaa isarraa eegalee hanga gaafa boqotouutti umani Oromoon gabrummaa jalaa ba’ee abbaa biyyasaa akka ta’u murannoodhan nama hojjataa turedha. Ilmi hangaftichi dabaree dursaa fudhatee deeme. maaliif akka ta’e beektaa? Wanti Daawit goota akka ta’u isa godhe maal akka ta’e beekuuf seenaa Macaafa Qulqulluu dinqisisaa ta’e kana dubbisi. Seenaa Diddaa Gabrummaa Oromoon Harargee Bahaa bara 1887 Minilik irratti taasisanNafxanyaa waliin gochaa turan kan bu'uureffate dha. Sababni isaas afaan seera mataa isaa niqaba. Haa ta’uu malee, hanga raagii warra Alii dubbannaa ka waaqaan waliin dubbatu waan sirnicha nama hinbarsiisin mormii guddoo keessa darbe jedhama. Akkuman jedhe gaaddisa dhala namaafi loowwaniiti, Jaarsoleenis achi jala taa’anii araara buusu. Ilmi ykn intalli abbaa ykn haadha fakkaachuu dhabuun ni jiraata. Uffatta ofirraa dhabuun immoo qorraaf, guba aduufis, ciniinnaa ilbiisota garaagaraafis nama saaxila. Ergamichi, ‘Kunoo, misraachoo namoota gammachiisu tokkoon isinitti hima. 2ffaa-Rabbiif jedhanii hojjachuu (iklaasa). 45 Filiphoos Naatanaa'el arkee, “Kan Museen Kitaaba Seeraa keeysatti, nabiyyoonni niis ammaas kitaaba isaanii keeysatti waa'ee isaa barreeysan agarree ti jirra; inni nama Naazireet, Yesuus ilma Yoseef” jedheeni. Seera bulchinsaa (administration law) 1. ترجمة معاني سورة الزخرف - الترجمة الأورومية - موسوعة القرآن الكريم Namni garaa hamma tokko ni dhokfata, uffanni garuu nama nama argu hundumaatti nama mul'isa. Afaan nama bineensota (bineelda) irraa adda kan baasudha. Rabbiin wanta hundaa irratti Danda’aadha. Egaa sammuu koo kana amansiisuufan hamma kana barreesse. Harkisanis, gadi lakkisanis firiin isaa tokkuma. Leenci maal nyaata jennaan, liqeeffatte jedhe, maal kanfala jennaan, eenyu isa gaafata jedhe Lilmoon qaawwaa ishee hin agartu, qaawwaa namaa duuchiti Lukkuun(hindaaqqoon) haatee haateealbee ittiin qalan baafti Maa hin nyaatiin jedha dhirsi hamaan Maal haa baasuuf dhama raasu Mammaaksi tokko tokko dubbii fida tokko tokko dubbii fida ~Ilmaan Habashootaa Uumama isaaniitiin ‘hooyi-hooyii!’ jaalatu. (Towraat, Injiil, Zabuur fi Qur’aana. Sirni Gumaa namni nama ajjeese tokko haala beenyaa kaffalee firootan nama isa du’ee waliin araaramu dha. Ilmi namaa uumaman wanta haarawa hojjachuun guyya Taammanaa Bitimaatiin, Seenaan Oromoo Gullallee akkuma seenaa Oromoota kaanii nama gaddisiisa, nama boochisa, haaridhaan ilkaan nama ciniinnachiisee, xiiqii garaa nama kaayee, booree baafachuuf, jechuun biyya ofii deebisanii harkatti galfachuuf nama kakkaasa. Kana yommuu ibsu Rabbiin s. Kanumaa Hiikaa Awwaajii eenyu inni, bara jireenya isaattoo Oromoof maal godhe? Barreeffamni kun deebisa kan qabateera. ilmi nama oromon maal jedhama